Ruokaunia

Näin viime yönä unta, että Burger Kingissä eteeni tarjoiltiin erilaisia pihvejä monenlaisilla tavoilla valmistettuna ja sain valita ihan itse, minkä niistä haluaisin hampurilaiseeni. Heräsin ennen kuin ehdin valita pihvini. Muistan harvoin uniani, joten miksi ihmeessä uneksin roskaruuasta...

Kuljin aamulla ratikalla uneksimani hampurilaisravintolan ohi ja jo sen näkeminen etoi. Miten ihmeessä ihmiset jaksavat jonottaa siihen ties kuinka kauan? Onkohan BK:lla edes kasvisvaihtoehtoa listallaan? Useimmiten ketjupaikoissa ei panosteta kasvisruokaan, joten jätän mieluusti BK:n kokonaan väliin. Suosikkipikaruokalani on Fafas, josta saa mahtavia falafelannoksia. Suosittelen tätä paikkaa kaikille, sillä myös lihansyöjille löytyy vaihtoehtoja sieltä eli kaikki saavat vatsansa täyteen.

Eksotiikkaa keittiössä

Taannoisen etnisessä ruokakaupassa käydyn visiitin jälkeen teki mieli tehdä pitkästä aikaan keittoa udon-nuudeleista. Laitan yleensä siihen tofua, sipulia, porkkanaa, siitakesieniä ja mausteita. Jostain syystä en ole nähnyt siitakesieniä pitkään aikaan kauppojen hyllyillä. Lieneekö huono satokausi? Työpaikkani harjoittelija antoi jotain erikoista kotimaastaan, Koreasta, kuivattua merilevää. Siitähän sai mainion lisukkeen tähän keittoon. Maku oli yllättävän hyvä. Kannattaa lisätä tai korvata jokin tutun reseptin ainesosa tuntemattomalla aineksella, sillä yllätys voi olla positiivinen!

Kalakokeilun tulos

Esittelin viimeksi jääkaapissa majailleen siian. Silmä ei enää tuijota minua jääkaappia avatessani eli uskalsin valmistaa pakkauksesta aterian.

Aiemmin ostin useimmiten fileitä kalatiskiltä. Josta syystä kuvittelin, että saisin itsekin kalasta irrottua kauniita fileitä. No, eipä tullut hienoja, vaan epämääräisen näköisiä paloja. Maku on kuitenkin tärkein eli ateria maistui kyllä.

Kyytipoikana oli sveitsiläistä valkoviiniä, joka oli erinomainen. Mahtaako Suomesta saada sveitsiläistä viiniä?

Kokeilun lopputulos: jätän kernaasti kalan perkamisen ja fileoinnin kalatiskien ammattilaisille, mutta arvostan nyt heidän työtään paljon enemmän. Voi olla, että yritän tirkistellä seuraavalla kalaostoksella, miten niitä oikein leikataan.

Uusia kokkauksia tulossa?

Ruokakaupalla on väliä. Vai onko inspiroivaa käydä viikosta toiseen samassa kaupassa? Täällä Helsingissä on useita vaihtoehtoja ja olen viime aikoina yrittänyt käydä erilaisissa paikoissa. Kävin tänään pitkästä aikaa aasialaisessa ruokakaupassa. Oli mukavaa tutkia tarjontaa ystävän kanssa ja jutella, mitä kaikkea voisi loihtia keittiössä. Tässä päivän ostokseni:

Usea näistä aineksista haastavat minut. Alimpana näkyy jättikatkarapuja. Miten niitä kokataan, keittämällä vai? En tiedä, mutta otanpa selvää. Mustapapu on suosikkipapuni, jota tulee usein ostettua valmiiksi keitettyinä tölkeissä. Nyt pitäisi siis lioittaa ja keittää. Punaiset linssit ovat mahtavia, mutta niitä ei oikein muista käyttää. Tofuissa olen suosinut jalotofun tuotteita, joten testaanpa tuota aasialaista versiota omissa keitoksissani. Currytahnaa piti saada lisää, sillä se tuo paljon paremman maun ruokaan kuin kuivattua currymaustetta käyttämällä. Kaupassa oli useita vaihtoehtoja, joten aloitin tästä. Voi olla, että suosikki löytyy myöhemmin eri purkista. Mustapapukastiketta on suositeltu jossain blogissa, joten päätin tehdä lähempää tuttavuutta tähänkin tuotteeseen. Kuvassa näkyy myös hakemiani perustäydennykset: chiliä, juustokuminaa (jonka löytämiseksi jouduin jokin aika sitten käymään yli 10 ruokakaupassa), riisi- ja udon-nuudelia.

Seuraavassa kuvassa näkyy eilinen päähänpistokseni:

Kotimaista siikaa oli tarjouksessa. En ole kokannut sitä aikaisemmin enkä itse asiassa ole perkannut kalaa. Kerron myöhemmin kotieläinten vaikutuksesta ruokavalintoihini, mutta tällä kerralla haluan nähdä, pystynkö perkaamaan tuon kalan (sisäelimet ym ovat onneksi ilmeisesti poistettu). Jos en pysty, olisi hyvä miettiä miksi syön mereneläviä.

Keittiökirjat ja kokkausblogit

Notkuuko kirjahyllylläsi keittiökirjoja, joita olet hädin tuskin käyttänyt? Tämä on tuttu juttu minulle. Monesti olen huvikseni lukenut näitä kirjoja ja löytänyt kivoilta vaikuttavia reseptejä. Miksen sitten useimmiten ole toteuttanut näitä reseptejä? En ole kirjannut niitä ylös ja sittemmin olen vaan unohtanut koko asian. Lehtileikkeleitäkin löytyy laatikollisen verran ja olemme puolisoni kanssa ottaneet tavaksi käydä näitä lehdistä leikattuja reseptejä läpi kerran vuodessa nähdäksemme mitä niistä pitäisi säilyttää. Hyvä puoli näillä lehdillä on se, että niitä on helppo pitää esillä, jotta reseptejä tulee oikeasti testattua.

Entä sitten silloin kun mielessä on jokin tietty ruoka, jota haluaa kokata, mutta ei enää muista mistä resepti löytyy? Turvaudun toisinaan googleen. On kaksi ruokablogia, joita seuraan aktiivisesti ja joiden reseptit ovat olleet mahtavia: Kauhaa ja rakkautta ja Chocochili. Tänään tuli testattua ensiksi mainitun avokadopasta, joka näkyy yllä olevassa kuvassa. Ai kun oli hyvää! Tuli myös loihdittua alemmassa kuvassa näkyvää raakasuklaata mulperinmarjojen kera täältä löytyvän reseptin mukaan ensimmäistä kertaa tämän vuoden puolella. Loistavien blogien lisäksi minulla on yksi suosikkikeittiökirja, johon turvaudun usein: Maailman parhaat kasvisruoat, joka vie keittiön eri puolille maailmaa.

Tähän asti olen selvinnyt kasvisruuan maailmassa enkä ole syönyt vielä mereneläviä. Alkoholilla on muuten mielenkiintoinen vaikutus, sillä aloin melkeinpä kuolata eilisillalla baarissa kaverieni tilaamien makkaraperuna-annoksien perään, vaikken yleensä välitä makkarasta. Onneksi listalta löytyi herkullisia mozzarellatikkuja, joten kiusaus ei voittanut. Ja baari-illan päätteeksi on toisinaan tullut käytyä mäkkärissä, mutta tämän vuoden puolelka olen tallustanut kotiin asti ja keksinyt jotain syötävää kaapeista löytyvistä aineksista, joka on onneksi toiminut.

Arjen ruokailuhaasteet

Parin viikon ajan ruokailu on ollut mutkatonta, sillä tuli syötyä useimmiten itse laitettua ruokaa ja ilman kiirettä. Nyt arki on alkanut kunnolla ja luovuutta tarvitaan. Aamuisin on niin kiire töihin, etten ehdi pohtia eri aamiaisvaihtoehtojen välillä. Arkiaamuna tulee useimmiten syötyä keitettyä kananmunaa, smoothieta, hedelmiä jugurtin kera tai kaurapuuroa. Kuulostaa tylsältä, eikö vaan? Vai onko ajatukseni takana se fakta, että muutama viikko sitten olimme hotellissa päiväkausia, missä aamiaispöytää tuli kierreltyä joka aamu miettien, mitä valitsisi kyseisenä aamuna? Lukijat, ovatko aamiaisenne vaihtelevia tai mitä keksitte, kun tuntuu siltä, että on vain tylsiä aamiaisia?

Toinen haaste on työpaikkaruokailu. Katsoin tänään, mitä nelipäiväisen työviikon aikana työpaikan ravintolassa on tarjolla. Uskokaa tai älkää, mutta listalla oli kaksi kertaa tämän viikon aikana kasvispastaa. Olen aikaisemmin lähettänyt sinne palautetta, että linssejä, tofua ja papuja voisi käyttää rohkeammin eikä kaikki kasvisruoka perustu pastaan. Silloin kun haluan ottaa lounaseväitä, törmään taas luovuuden puutteeseen. Usein ei ole aikaa kokata jotain edellisiltana erikseen töihin mukaan otettavaksi. Valmisruokia ei haluaisi suosia. Salaatti on toki helppo tehdä, mutta näin kylmemmillä keleillä alan palella iltapäivällä, jos en ole saanut lämmintä lounasta. Huomiseksi on luvassa Saarioisten pinaattikeittoa ja keitettyä kananmunaa. Puoliksi itse tehtyä, eikö vaan?

Aloitus

Uusi vuosi merkitsee monelle uutta alkua. Itse olen päättänyt yrittää siirtyä kala-kasvissyöjän linjalle pysyvämmin. Minut tuntevat tietävät, että olen ollut pidemmän aikaa syönyt enimmäkseen kasviksia ja mereneläviä. Kompastuskiviä on kuitenkin ollut niin monta, että haluan olla itselleni tiukempi tässä asiassa. Näin alkaneen vuoden kunniaksi pyrin olemaan mahdollisimman kauan syömättä lihaa ja siipikarjaa. Syitä on useita, joita tulen selostamaan tässä blogissa. Haluan pohtia samalla, onko kala-kasvissyönti minua varten. Viime aikoina olen pohtinut myös veganismia, joten tiet ovat avoimia ja toivon löytäväni linjani. Ravinneaineiden saannin riittävyys on asia, johon minun pitää tutustua. Voi olla, että tulen jakamaan joitakin reseptejä täällä.

Uuden vuoden juhlinnan päätteeksi söimme puolisoni kanssa jääkaapista löytynyt jämää, pasta bolognesea. Eli olen syönyt lihaa vielä tämän vuoden puolella, mutta en ole niin tiukka, että lykkäisin tämän projektin alkua ensi vuoteen. Olen huomannut olevani luovempi keittiössä silloin kun en käytä lihaa, joten haluan herättää tämän luovan kokin eloon ja kehittää tämän taitoja.

Ilahdun kommenteistanne, koskivatpa ne ajatuksia ruokavalion merkitystä tai vinkkejä. Tervetuloa mukaan!