Monella saattaa olla mielikuvana vatsakas mies, jolla on iso tuoppi yhdessä kädessä ja bratwurst toisessa, kun Saksasta puhutaan. Tämän kuvan olen nähnyt lukuisista matkailumainoksista. Olen kuitenkin kuullut myös, että Saksassa arvostetaan tuoreita ruokia ja luomutuotteita enemmän kuin täällä pohjolassa.
Aihe johtuu siitä, että vietimme pitkän viikonlopun kyseisessä maassa. Kyläilymme oli stressannut kovasti 80-vuotiasta emäntäämme jo ennen saapumistamme (vaikka hän oli tietysti innoissaan tulostamme, jota oli odottanut kauan), joten en raaskinut rasittaa tätä rouvaa kertomalla kasvisruokavaliostani. Olen aiemmin nähnyt tämän intohimoisen kokin (jolla on ihastuttava keittiöpuutarha ja vielä erillinen puutarhapalsta) kauhistuneen aiemmin, kun eräs henkilö lähipiirissämme kertoi, ettei syö punaista lihaa, sillä hänen mielestään jokaisessa lämpimässä ruuassa pitää olla esimerkiksi bratwurstia. Iäkkäät ihmiset saavat sympatiani puolelleen jostain syystä. Vuosia sitten join pokkana kahvikupillisen, kun vierailin 85-vuotiaan luona, vaikken tuolloin tykännyt kahvista ollenkaan.
Niin, söin lihaa melkein kahden kuukauden tauon jälkeen. Ruuat olivat kokin tavan mukaisesti herkullisia, mutta en innostunut lihasta enkä nyt jälkeenpäin ole vielä kaivannut sitä. Voi olla, etten myöhemmin pysty syömään lihaa ollenkaan. Eräs kollega kertoi äskettäin syöneensä lihaa viimeksi 20 vuotta sitten eikä voi syödä sitä edes pakon edessä.
Löytyykö Saksasta kasvisruokaa? Kyllä vaan! Kävimme viimeisenä matkapäivänämme Hampurissa Loving Hut-vegaaniravintolassa. Oli ihanaa saada kunnon proteiinipläjäys seitanin ja tofun merkeissä saksalaisten leipätuotteiden mussuttamisen jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti